Tietokoneen muisti RAM

Näin valitset parhaan RAM-muistin (2022)

RAM muistin valinta voi olla hankala prosessi moninaisten eri nopeuksien, kokojen ja muiden lukujen takia. Onneksi niiden merkityksen ymmärrettyäsi voit helposti valita parhaan muistin kokoonpanoosi.

Kun puhutaan RAMista, yleensä sillä tarkoitetaan Dynaamista RAM-muistia (DRAM) jota myös sinun tulee ostaa kun etsit sopivaa muistia uuteen pelikoneeseesi.

Tärkeimpiä seikkoja jotka tulee huomioida RAMin valinnassa ovat nopeus, viive ja kapasiteetti. Yleensä täytyy priorisoida kaksi kolmesta vaihtoehdosta, joka taas riippuu oletko hankkimassa muistia pelaamiseen vai kuvankäsittelyyn tai editointiin.

On myös hyvä tietää eri DDR-mallien erot ja kuinka monta tikkua muistia kannattaa koneeseen asentaa.

Muista, että ostamalla lisää RAM-muistia ei välttämättä tee koneestasi nopeampaa, päinvastoin! Tämän takia on tärkeaä tietää mitä on ostamassa. Kirjoitimme myös kätevän ohjeen nykyisen RAM muistin nopeuden tarkistamiseen Windowsilla.

Large Separator Cloud

RAM-muistin tehokkuuden laskeminen

Muistin nopeudessa on monta eri tekijää jotka vaikuttavat tehokkuuteen.

Tavalliselle kuluttajalle (jos et aio kellottaa muisteja), tärkeimpiä tekijöitä muistin tehokkuuden kannalta on muun muassa muistin taajuus (MHz). Moni olettaa tämän kertovan muistin koko nopeuden, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. RAM-taajuus tarkoittaa kuinka monta sykliä muisti voi lukea ja kirjoittaa sekunnissa. Tämä siis tarkoittaa että isompi määrä syklejä sekunnissa tarkoittaa tehokkaampaa toimintaa.

Toinen tärkein tekijä on CAS-viive, joka yleensä lyhennetään pelkästään CL -lyhenteellä. Tämä viive kertoo kuinka nopeasti muistissa oleva data on saatavilla kun ohjelma (tarkemmin muistiohjain) pyytää sitä muistilta. Tämä siis tarkoittaa että matalampi CL on yleisesti on parempi.

Alla olevalla kaavalla voit kätevästi laskea valitsemasi muistin viiveen. Yleisesti joudut tekemään kompromissin joko nopeuden, latenssin tai tallennustilan välillä, joten alla olevan laskentametodin avulla voit vertailla eri tuotteita.

RAM muistin latennsin CAS laskentakaava
(Lopputulos on nanosekunneissa)

Esimerkki

Jos esimerkiksi haluaisit laskea seuraavan RAM-muistin viiveen eli latenssin:

Kingston 16GB (2 x 8GB) FURY Beast, DDR4 3200MHz, CL16 (16-18-18)

Onnistuisi se seuraamalla yllä näytettyä kaavaa seuraavasti:

(16 * 1000) / (3200 / 2) = 10 ns (nanosekuntia)

Muista että sulkujen käyttäminen on tärkeää tulon oikeellisuuden kannalta, jos et laske molempia puoliskoja ensin päässäsi 😉

Pian saatat huomata että esimerkiksi uusilla DDR5 muisteilla on usein huomattavasti korkeampi latenssi kuin huomattavasti halvemmilla DDR4 -muisteilla ja olet oikeassa. Uudet DDR5 muistit sisältävät enemmän kaistaa, mutta eivät ole välttämättä parempia kuin tehokkaat DDR4 -muistit, sillä niitä on saatu optimoitua huomattavasti vuosien aikana. DDR5 muistien hinnat ovat myös vääristyneitä huonon saatavuutensa takia.

Jos yllä mainitulla kaavalla laskettu latenssi on kahden muistikamman välillä melkein sama (+- 1 ns), kannattaa valita korkeamman taajuuden (MHz) omaava muisti.

Jos taas kahdella eri muistilla on sama taajuus, mutta CAS-viive (CL) on eri, kannattaa aina valita pienempi CL viive.

Large Separator Cloud

DDR3 vs DDR4 vs DDR5 muistit — Onko merkitystä?

Termi DDR eli Double Data Rate tarkoittaa RAM-muistissa käytettyä teknologiaa, jossa muisti lähettää tuplasti enemmän dataa samassa ajassa normaaliin SDRAMiin verrattuna.

Suurimmat erot DDR3, DDR4 ja DDR5 välillä on se että uudemman DDR version muistit sisältävät edeltäjiänsä suuremman taajuuden, mutta tämä ei välttämättä tarkoita että se olisi aina parempi, varsinkaan kun vertaa DDR4 muistia DDR5 muistiin.

RAM DDR Vertailu DDR3, DDR4, DDR5

DDR5 muistit ovat todella kalliita huonon saatavuutensa vuoksi eikä niitä olla saatu vielä optimoitua läheskään yhtä tehokkaasti kuin DDR4 muisteja, joten DDR5 muisteja ei kannata ostaa ennen kuin ne on saatu laajempaan tuotantoon ja paremmin optimoitua.

Ei kuitenkaan kannata enää ostaa DDR3 tai vanhempaa muistia, sillä niiden kaista ei enää riitä nykyisissä peleissä tai ohjelmissa, eikä niitä paljoa olekaan myynnissä.

Tämä siis jättää jäljelle DDR4 muistit, joista voit löytää parhaan vaihtoehdon aikaisemmassa osiossa mainitun kaavan avulla.

Huom!

Muista että emolevysi ja prosessorisi täytyy tukea valitsemaasi muistia. Yllä olevasta kuvasta näkee että kaikissa kammoissa on alapuolella oleva aukko eri kohdassa, joka myös tarkoittaa että ne sopivat ainoastaan sitä tukevaan emolevyyn.

Yksi emolevy ei voi tukea useampaa eri DDR-versiota, eli DDR4 yhteensopiva emolevy ei toimi DDR5 muistin kanssa. Varmista yhteensopivuus ennen ostopäätöstä!

Large Separator Cloud

Muistin muodot — DRAM vs DIMM vs SODIMM

Muisteja on monia erilaisia, mutta tunnetuin on dynaaminen muisti eli DRAM, jota yleisesti käytetään tietokoneiden pääasiallisena muistina. On myös olemassa staattinen muisti eli SRAM, jota ei tarvitse tyhjentää jatkuvasti kuten dynaamista muistia, mutta se on huomattavasti kalliimpaa jonka takia sitä ei yleensä käytetä.

Synkroninen DRAM (SDRAM) muisti synkronoi muistin nopeuden prosessorin nopeuteen, jotta muistiohjain tietää tismalleen milloin pyydetty data on valmis.

Tästä noin tuplasti tehokkaampi versio on Double Data Rate SDRAM, josta termi DDR tulee. Tämä johtuu siitä että tämä muisti tuplaa kaistanleveyden lähettämällä dataa laskevalla ja nousevalla kellosignaalin reunalla, nostamatta kellotaajuutta.

Tästä DDR -teknologiasta on kehittynyt ajan kuluessa DDR1, DDR2, DDR3, jne. uudempia versioita jotka ovat toinen toisiaan nopeampia ja tehokkaampia, mutta perus toimintalogiikka niillä on sama.

DIMM vs SODIMM muistivertailu

DIMM eli Dual In-line Memory Module yksinkertaisimmillaan tarkoittaa muistin muistipinnien määrää ja kamman kokoa. DIMM tyyppiset muistit ovat yleisesti käytössä työpöytä-tietokoneissa, joka on selvä enemmistö muistikammoista, jonka takia sitä ei yleensä erikseen mainita tuotekuvauksessa.

Joskus saatat kuitenkin törmätä SO-DIMM termiin (Small Outline DIMM) joka on kapeampi ja ohuempi versio normaalista DIMMistä. Kannettavat tietokoneet ja muut pienemmät tietokoneet käyttävät SO-DIMM -muistia, ja sen saa myös helposti päällekkäin vaaka-asentoon, kannettavien tietokoneiden vinottain suunnattujen muistikantojen ansiosta.

Älä siis osta SO-DIMM muistia jos olet etsimässä uutta RAM muistia uuteen työpöytäkoneeseesi.

Muitakin muistityyppejä löytyy iso kirjo, mutta kuluttajana niitä kohtaa todella harvoin ja moni niistä on jo vanhentunutta teknologiaa. Näillä mainituilla yleisimmillä muistin muodoilla pärjää mainiosti.

Large Separator Cloud

Kannattaako ostaa 1, 2 vai 4 RAM-kampaa?

Toiminnallisesti muistikampojen määrällä ei ole merkitystä toiminnan tehokkuuden kannalta, paitsi aivan kalleimmissa nelikanavaisissa emolevyissä.

Jos emolevysi tukee kaksikanavaista muistia (dual channel memory), siinä on yleensä neljä muistipaikkaa ja yleensä niihin asetetaan joko 2 tai 4 kampaa. Jos käytät vain kahta kampaa, aseta ne saman värisiin muistipaikkoihin. Yleensä kannattaa tarkistaa emolevyn ohjekirjasta mihin kantoihin kammat tulee sijoittaa. Ei kuitenkaan kannata käyttää vain yhtä kampaa, sillä tällöin toinen muistikanava jää täysin käyttämättä, jättäen kokonaismuistille vähemmän kaistaa käytettäväksi.

Kaksi RAM muistikampaa emolevyssä

Jos taas emolevysi tukee neljäkanavaista muistia (quad channel memory), on siinä yleensä kahdeksan muistipaikkaa ja tämä ominaisuus löytyy yleensä vain kalleimmista emolevyistä (>500€). Kyseisenmallisessa emolevyssä kampojen paikat ovat myös luultavasti värikoodattu jos haluat käyttää neljää kampaa kahdeksan sijasta. Jos kuitenkin haluaa maksaa suuria summia neljäkanavaisesta emolevystä, kannattaa saman tien investoida muutkin komponentit maksimiin.

Huom!

Ei siis kannata käyttää vain yhtä tai kolmea kampaa kaksikanavaisessa emolevyssä, sillä tällöin toinen muistikanava jää joko tyhjäksi tai pienemmäksi kuin toinen, joka voi aiheuttaa epävakaisuutta, varsinkin jos Intel XMP (Extreme Memory Profile) on käytössä.

Large Separator Cloud

Nopeampaa muistia vai enemmän muistia?

Jos mietit kannattaisiko ostaa 8 gigaa todella nopeaa muistia, vai 16 GB hitaampaa muistia, suurempi määrä tulee aina olemaan järkevämpi valinta paitsi aivan huippuluokan järjestelmissä, joissa hinta ei muutenkaan ole esteenä.

Nopeuden tuoma ero on sen verran pieni, että kannattaa mieluummin aina olla tarpeeksi muistia kuin liian vähän nopeampaa RAMia. Tavallinen käyttäjä harvoin tulee huomaamaan eroa pelien tai ohjelmien suorituskyvyssä kahta saman DDR-version muistikampaa vertailemalla.

Videoeditori vaatii enemmän muistia kuin pelaaminen

Toisaalta myös kannattaa muistaa, että pelaamiseen harvoin tarvitsee yli 16GB muistia, ainakaan vielä, joten jos mietin kannattaisiko ostaa tehokkaampi 16 GB muistikampa vai yhdistellä hitaampia 32 gigaan asti, osta mieluummin 16 GB.

Videoeditoreille ja kuvankäsittelijöille jotka käsittelevät 4K tai suurempia resoluutioita, suuremmat määrät kuten 64 GB muistia ovat paljon hyödyllisemmät kuin liian vähäinen määrä nopeaa muistia.

Vieritä ylös